On niin usein kysytty minulta että täytyy jakaa kysymys:
Miksi Apulantaa voi kuunnella niin paljon, ilman että se "kuluu" liikaa ?
Kävin miettimään asiaa ja havaitsin että se on todellakin aika poikkeuksellista. Vain helvetin hyvä musiikki kestää näin paljon kuuntelua, tuntuu että siitä aukeaa aina jotain uutta ja se sopii päähän niin monena aikana.
Any other reasons ?
en tiiä. perkele. pointsit kotiin, toni w. ???
se on kyllä ihan totta! Muitten bändien biiseihin kyllästyy nopeesti... Mutta Apulantaahan voi kuunnella vaikka kokoajan...
Mun täytyy kyllä sanoa, että mulla on aina välillä vaiheita, ettei jaksa kuunnella Apulantaa. Ei todella pysty kuuntelemaan koska vaan.
Mutta oikeestaan mulla on kyllä niin kaiken musiikin kanssa. On semmosia kausia, jollon tulee jotain tiettyä artistia / yhtyettä kulutettua ihan kellon ympäri, ja sitten yllättäen se taas unohtuu. Nyt en esimerkiks ollu moneen viikkoon kuunnellut Apulantaa ollenkaan jumala-sinkkua lukuunottamatta, kunnes tänään pistin levyjä pyörimään.
Mutta yleensä ottaen Apulanta kyllä kestää kulutusta paljon paremmin kuin artistit yleensä.
Niin joo, ja se vielä, että se on kyllä ihan totta, että Apulannan biiseistä todella löytää kyllä uusia puolia. Tosi monen biisin kohdalla on käynyt niin, että vasta jopa vuosien jälkeen on tajunnut jotain sanoituksia.
Toisaalta eri biisien merkitystä muuttaa myös esim. elämäntilanteet. Mulle esim. Teit meistä kauniin on tänään ihan eri asia kuin mitä se oli pari vuotta sitten. Sille löysi omien kokemusten kautta erilaista syvyyttä. Monelle biisille on käynyt noin.
samaa mieltä vilkun kanssa,sanotuksista löytää aina jotain uutta!ja juuri siksi ne on aivan loistavia kun ne on tietyllä tavalla outoja.
mulle tulee aina toisinaan sellasia kausia ettei jaksa kuunnella Apulantaa. sitten aina tiedostan sen itse ja olen todella ärsyyntynyt, koska periaatteessa silloinkin haluaisin kuunnella sitä, mutta ei vaan tee mieli. :P
nuo AL-taukoni ovat aika vahvasti usein teemooja, eli saatan kuunnella jotain toista bändiä (joulun jälkeen kuuntelin varmaan viikon suurinpiirtein pelkästään Maj Karmaa), tai sitten esimerkiksi jonkun tietyn genren musiikkia, kun sitten taas yleensä, vaikka olisi joku kausikin menossa, sopii sinne väliin Apulantaa.
erikseen on tietysti nämä varsinaiset AL-kaudet.
mutta taukojen jälkeen on aina todella kivaa kun Apulanta maistuu taas.
vedän muuten aiheen vierestä koko ajan..
olen miettinyt, että voisiko musiikkiin kyllästyä täydellisesti. kyllähän sipseihinkin voi, vaikka vaihtaisi välillä sitä makua tavallisista maustettuihin tms.
että jos jonain päivänä iskee stoppi, ei vain halua enää kuunnella?
mutta sen toki allekirjoitan, että AL on ehdottomasti yksi niistä jotka kestävät kulutusta erittäin hyvin ja tietyistä kappaleista löytää aina uutta.
mä oon huomannu että apulanta 'rauhottaa' mua. jos mulla on joskus ihan helvetin paha päivä ja olen räjähtämispisteessä ja jos kuulen edes vähän apista se rauhottaa mua...! [kaverit on huomannu saman,ensin olen lähinnä hyppinyt seinille ja sitte vaikka radiosta on tullut joku viivakoodit ni mä olen hiljaa kuunnellut sen ja sen jälkeen ollut paljon rauhallisempi:)] apulanta tekee ihmeitä.
ja en mä oo ainakaa kyllästyny nuihin biiseíhin...!
tänään kuulin odotuksen -piiiiiiitkästä aikaa- ja mä aloin jotenki pitää siitä paljon. :) joo. olen ehkä sekopää,mutta ainakin onnellinen! ;)
salzaliini, mulla sama asia...apulannan biisit
rauhottaa mua tosi paljon...kerranki mä
olin koulussa ja v*tutti oiken mahoton, sit
keskusradion kautta tuli apulantaa niin
johan v*tutus unohtu...asiasta poiketen,
mä opetin veljen kuunteleen apulantaa...
se tykkää siit bändist nyt vaikka ennen se
vihas sitä...
hienoa!! minäkin yritin serkkuani opettaa kuuntelee apista,mutta ei...en onnistunu..ehkä vielä joku päivä... ;)
Yhden kaverini olen saanut aivopestyä A.L-faniksi. :) okei,aivopestyä on väärä sana,mutta kumminkin.
Eilinen Hohto oli muuten ei-niin-hyvä-kuin-odotin. Kirja on 100 kertaa parempi!
mun sisko kanssa dikkaa nykyisin Apulannasta.
(en ole valitettavasti lukenut Hohtoa, mutta elokuvasta pidin. Jack Nicholson oli mahtavahko.)
sillä pojalla on hohdossa kioskinluukkutukka. :P
MULLA on at the moment melko samanlaiset hiukset kuin Hohto-pojalla. hmm. ::)
Lainaamulle tulee aina toisinaan sellasia kausia ettei jaksa kuunnella Apulantaa. sitten aina tiedostan sen itse ja olen todella ärsyyntynyt, koska periaatteessa silloinkin haluaisin kuunnella sitä, mutta ei vaan tee mieli. :P
Niimpä. Oikeastaan tässä joulun jälkeen en ole saanu kuunneltua Apulantaa ollenkaan. Mulle musiikin kuuleminen ja kuunteleminen on ihan eri asioita. Monesti ihmiset on ihmetelly minussa sitä, että saatan vain istua ja kuunnella jotain levyä tuntikausia. Se on vaan niin hienoa, ku voi tuntea sen musiikin.
Hän päätti mennä jo tuonne vaikken ollut vielä valmis hänen kanssaan. Hän on tuo edellinen kirjoitukseni.
Peten vuoksi/takia/tähden/ansiosta en ole kuunnellut siis. Niin, huono tai hyvä. Paha sanoa. Välillä on ollu hetkiä, että AL on ollu kyllä ihan liikaa Soundtrack of my life. Ei se vaan sovi aina. Tai siis sopii, mutta välillä se saa kaiken tuntumaan vielä enemmän kullatulta paskalta.
Menee liian vakavaksi ellen kohta lopeta. Ei sais taas alkaa miettiin asioita. Hei.
Niin,siinä Hohdossa Nicholson oli tosiaan ihan mielettömän hyvä!ei siihen rooliin ois muita voinu laittaakaan.paitsi ehkä anthony hopkinsin. Mua vaan harmitti ku se leffa ei ollu niin pelottava kun odotin... :(