Lehdistä

Apulanta valmistautuu muutoksen vuoteen

(Suosikki 2/98)

Kaikki apulanta-diggarit tervehtivät varmasti ilolla Apisten loman päättymistä. Eräät teistä ovat jo ehtineet varmastikin nähdä Tonin, Tuukan ja Sipen Rasmuksen kanssa tehdyillä yhteiskeikoilla, mutta tämän hulppean paketin missanneille Apulanta tarjoaa balsamia haavoille tekemällä kolmessa kuukaudessa nelisenkymmentä keikkaa ympäri Suomen. Lisää herkkuja tarjotaan juuri ilmestyneellä Singlet 1993-1997 nimellä kulkevalla cd-kokoelmalla, joka sisältää kaikki Apisten sinkut aina keräilyharvinaisuuksiksi muodostuneita alkuaikojen ep:itä myöten.

Toni, Tuukka ja Sipe puhkuvat jälleen soittohaluja, mikä povaa hyvää tulevaa vuotta ja tulevia keikkoja ajatellen. Yleistä meininkiä on ollut ikävä ja sitä kautta myös faneja, vaikka kukaan ei mitään "iik-iikkiä" kaipaakaan.

Mitä teitte taukonne aikana?

Sipe: Itse olin lomailemassa kuukauden verran Intiassa, missä oppi arvostamaan soittamista uskomattoman paljon. Ennen tätä meidän taukoa mä olin vähän väsynyt, mutta siellä kun näki, mitä elämä voi tylyimmillään olla, niin alkoi kyllä arvostamaan sitä, että saa tehdä tällaista rokkihommaa.

Toni: Mä olin Englannissa aika pitkän aikaa, vähän reilu pari kuukautta. Mukana oli myös Tehosekoitin-miehiä. Se reissu tehtiin ihan rokki-pohjalta: asuttiin sellaisessa halvassa murjussa, jonka yläkerrassa asui joukko she-maleja. Ihan retro-pohjalta tehtiin se reissu, sillä onhan kaikilla alan ihmisillä ollut menneisyydessään samanlaisia kokemuksia, ainakin kun lehtiä lukee. Osa käytti rankasti päihteitä, osa sitten taas ei.

Tuukka: Mä en itse asiassa kerennyt hirveästi lomailemaan. Tuon meidän myyntivideon teko vei jonkin verran aikaa ja sitten piti tehdä myös Tehiksien video, sekä erinäisiä valokuvahommeleita ja promootiotöitä Levy-Yhtiölle. Itse aloitin tämän kiertueen järjestelyt jo viime marraskuussa. Hommaa on riittänyt. Mutta en mä kateellinen ole noille kavereille, vaikka Intiaan olisikin ollut mukava päästä.

Loppukeväästä Apulannan olisi tarkoitus äänittää uusi pitkäsoitto. Pitkälti musiikista vastaava Toni myöntää kärsivänsä suorituspaineista, mutta Sipe ja Tuukka eivät sellaisia ole kokeneet. Sipen mielestä musiikkia on tehtävä sillä tavoin kun se tulee, eikä alkaa ihmeemmin miettimään, kun taas Tuukkaa jännittää, pitääkö kukaan levystä.


Miten sitten uusi materiaali eroaa vanhasta?

Sipe: Se on kuunneltavampaa ja ammattimaisemmin työstettyä. Tuotantoon käytetään aiempaa enemmän aikaa ja muutenkin levy pyritään tekemään nerokkaammin. Pyritään mielenkiintoisempiin ratkaisuihin kuin edellisillä levyillä, eikä musiikki ole täten niin suoraviivaista. Levy pyritään kuitenkin tuottamaan itse, aivan kuten aikaisemmatkin levymme.

Toni: Materiaali alkaa olla kasassa - aika kovaa kamaa on luvassa. Kyllä musiikissa on sillain kypsempi ote. Itsekin on kasvanut ihmisenä tuon kolmosen jälkeen ja nähnyt joitain asioita vähän eri valossa, niin sekin on tietysti vaikuttanut musiikin luonteeseen.

Tuukka: Uusi materiaali ei mun mielestä ole niin linjatonta kuin esimerkiksi edellisellä albumilla. Kun mä pitkästä aikaa kuuntelin tuon kolmosen, niin siellä oli monta loistavaa rallia, mutta joukosta
löytyi myös täytemateriaalia, jollainen pitäisi jatkossa saada karsittua pois ja korvattua oikein hyvillä kappaleilla.


Summatkaa kukin vuosi 1997 omin sanoin.

Sipe: Vuonna 1997 tapahtui niin paljon asioita, että nyt mä opin pitämään päiväkirjaa. Koko ajan tapahtui hienoja juttuja, joita ei kaikki välttämättä enää myöhemmin muistanut. Yksi hieno juttu oli, kun saatiin tämä oma työryhmä, eli Juho äänimieheksi, Timppa valomieheksi ja Hemi tällaiseksi yleispojuksi, joista tulikin sitten hyviä ystäviä ja todella läheisiä ihmisiä. Ja sitten tietysti se, kun soitettiin Kari Peitsamon kanssa Savonlinnassa - nämä oli kaksi sellaista asiaa vuonna 1997.

Toni: Viime vuosi oli kyllä vastakohtia täynnä. Sitä lähti siihen vuoteen siihen tyyliin, että "siistiä olla rokkitähti", mutta kun vuosi loppui, oli sellainen fiilis, ettei ikinä haluisikaan olla rokkitähti. Silloin sitä huomasi, ettei sitä ole kuin kärpäsenpaskan kokoinen jätkä jossain Suomessa, vaikka alkuvuodesta oli vielä kuvitellut, että tosi siistiä kun me ollaan tällainen megabändi. Näkemykset muuttuivat aika totaalisesti. Ei sellainen rocktähteys jonkun Metallican tai Oasiksen tyyliin tynny enää miltään
tavoittelemisen arvoiselta asialta.

Tuukka
: No, mä en ole kyllä ihan tyytyväinen, mutta oli se silti kohtalaisen hyvä vuosi.


Mikä oli teidän mielestänne vuoden 1997 paras levy ja paras keikka?

Sipe: Mä en tiedä tuliko edes toi Weezerin Pinkerton vuonna 1997, mutta se on sellainen levy, jota on digannut eniten ehkä mistään. Tulihan toi Ramonesin viimeinen livelevykin viime vuonna. Se nyt on mikä on, mutta onhan se bändi sellainen pitkäaikainen suosikki. Keikoista voisin sanoa, että Tehosekoitinoli Provinssirockissa aika kova.

Toni: Viime vuoden kaksi parasta oli mun mielestä Oasiksen viimeisin sekä Prodigyn The Fat of the Land. Viime vuoden paras keikka oli kyllä ehdottomasti Oasis Earls Courtissa Lontoossa - se oli SE juttu, kyllä. Se oli hieno kokemus. Myös Rammstein oli mahtava Lontoossa - en kyllä muista paikan nimeä. Tiedätsä Rammsteinin? Se on kyllä alan bändi. Siinä oli hienoa meininkiä, kun laulaja syttyy tuleen kesken keikan.

Tuukka
: Kyllä mun mielestä toi Don Huonojen Hyvää yötä ja huomenta oli niin kova juttu, ettei toista samanlaista ole kyllä pitkään aikaan ollut. Ja se, mitä sitä HIMin levyä on kuullut, niin se on kanssa hyvä. Oikein harmittaa, kuinka jotkut bändit voi olla niin hyviä, kun haluis itsekin olla yhtä niin hyviä kuin ne. Toivottavasti jatkavat ja saavat vielä enemmän kuuluisuutta sekä suosiota. Keikoista puhuttaessa niin kyllä Oasis Ruotsissa oli sellainen, mistä mä tykkäsin kovasti. Ei vaan ollut hirveästi viime vuonna aikaa käydä keikoilla katsomassa bändejä. Myös Don Huonojen keikka viime syksynä oli hyvä kokemus - mä näin ne vasta tuolloin ekan kerran. Mä olen täysin Don Huonot-fani ja diggari nykyisin. Niitten kanssa olisi mukava päästä keikkailemaan, vaikka sellainen kiertue voisikin olla vähän vaikeampi järjestää.

Millaiseksi muodostuu Apulannan vuosi 1998 omasta näkökulmastanne, jos asiat sujuisivat oman tahtonne mukaan?

Sipe: Me ollaan tahkottu tätä samaa juttua jo monta vuotta ja oltu periaatteessa pinnalla, joten uskon, että 1998 tulee olemaan ehkä mullistusten tai muutoksen vuosi. Mutta en vielä
sano mihin suuntaan.

Toni: Jos kai  

kki menisi kuten haluaisi, niin eihän tässä uskaltaisi puhua laisinkaan. Tapahtuu ainakin tosi paljon. Tästä tulee sellainen muutoksen vuosi.

Tuukka: Mä uskon, että nyt joudutaan tekemään kauheasti töitä, niin bändinkin kanssa kuin ihan yksityisessä elämässä. Lomaan ei varmasti ole kauheasti aikaa



Keskustele Vain Elämää -jaksosta keskustelupalstalla!

Copyright © 2017 urbankillah visuals. Kaikki oikeudet pidätetään.