KEIKAT


Pakkahuone, Tampere 7. 11. 2003 (keikkaraportti: Aapo Hellman)

Tulin Pakkahuoneelle 22.35 ja ihmettelin kun lämppärit olivat jo soittaneet. Ovenpielessä olleen kyltin mukaan Apulannan oli määrä aloittaa soitto kymmenen minuutin kuluttua. Kiittelin onneani, että en sittenkään lähtenyt vasta seuraavalla bussilla, jolloin olisin missannut puolet Apulannan setistä. Talo oli tupaten täynnä ja takille oli vaikea löytää narikkapaikkaa, mutta uskomattoman säätämisen jälkeen pääsin sisälle saliin. Tämä oli tyypillinen teinikeikka, ikäraja oli 15, mutta katsojien keski-ikä oli arviolta 12. Syy tähän oli selvä: toisena lämppärinä oli Negative. Taustalla soi kovalla täysin tunnelmaan sopimaton trendimusa, kun tein ostoksiani krääsäkojulla. Ostin Apulannan julisteen, kassin ja heijastimen. Sitten keikka ja alkoi käsittämättömästi täysin soivittuun aikaan. Lavalle saapui Sami Yli-Pihlaja, pyyhkeesen verhoutunut ja keltaisilla ruusuilla itseään vihtova "mystinen saunamies". Yli-Pihlaja kannusti yleisöä huutamaan Apulannan lavalle ja saunominen alkoi. Apulanta käveli valkoisesta kankaasta rakennettulle kuution muotoiselle lavalle täysin valkoisissa vaateissa. Sipellä oli valkoinen rumpusetti ja lähes kaikki kitarat ja bassot oli maalattu valkoisiksi. Parta-Samin vaatteiden alla ollut sininen valoköysi kajasti läpi hänen valkoisesta haalaristaan.

Ensimmäinen kappale oli "Teit meistä kauniin". Kappaleen aikana Yli-Pihlaja heilui ja riehui lavalla ja heitti lopuksi ruusukimpun yleisön sekaan. Tästä eteenpäin biisilista on jokseenkin kadonnut muististani. Luultavasti tämä johtuu lähinnä siitä, että yleisön seassa oli tällä kertaa käynnissä tavallista sekopäisempi pogoilu ja minulla oli suuri työ pitää itseni tolpillani. Aluksi (ja ehkä nyt tätä arvostelua kirjoittaessanikin) minua harmitti, kun en älynnyt ottaa mukaan digikameraani, mutta noin vartin kuluttua oli selvää, että tämä keikka olisi epäilemättä, johtanut kameran hajoamiseen. Ostamani juliste oli keikan jälkeen aivan rytyssä ja housujeni taskussa ollut minidisc-soitin kärsi pahoista kosteusvauroista runsaan hikoiluni takia.

Apulanta soitti uuden singlekokoelmansa kunniaksi paljon b-puolia, mikä oli kaltaiselleni vannoutuneelle fanille erittäin nannaa. Luulempa, että Apulanta ottaa jopa pysyvästi keikkaohjelmistoonsa muutamia uudempia b-puolia, sen verran hienon vastaanoton saivat esimerkiksi kappaleet Paska meininki (ässä hihassa) ja Avaruuden syklissä. Tosin ihmettelin suuresti kun näytti siltä, että (noin kaksi minuuttia kestäneen) Tonin ja Parta-Samin vuorottelevasta tiluttelusta koostuneen "Pirun morsian" -kappaleen kitarasoolon aika minä olin ainoa, joka heitti nyrkkiä ilmaan. Ei kai tämä nyt sentään ihan sisäpiirin vitsi ole?
On tietysti ymmärrettävää, että keikalla on meiningin ylläpitämiseksi soitettava etupäässä nopeita kappaleita, mutta kyllä b-puolista jäi montaa hitaampaa kaipaamaan. Minne esimerkiksi jäivät "Tuhka ja veri" sekä "Unenkansa", eräät Apulannan kaikkien aikojen hienoimmista biiseistä? Ja jäihän niitä nopeampiakin b-puolia soittamatta. Esimerkiksi "Tulva" ja "Ihmemaa" loistivat poissaolollaan.
Keikan puolivälin paikkeilla "Saastan" aikana Yli-Pihlaja hyökkäsi jälleen lavalle. Tällä kertaa hänellä oli mukanaan uusi kimppu ruusuja ja asusteenaan pyyhkeen lisäksi myös housut sekä huosujen päällä revitty muovikassi. Sama riehuminen ja ruusujen heittely jatkui ja kohotti tunnelmaa, vaikka "Saasta" ei varsinaisesti ole koskaan ollut mikään suosikkibiisini Apulannalta. Nyt Yli-Pihlaja myös vihtoi myös Tuukkaa, Tonia ja Parta-Samia oikein olan takaa.

Keikan loppuun oli sijoitettu varsinainen "tunnelmasta toiseen" -pläjäys kun "Ilona?" -biisin ensimmäisen kertosäkeen jälkeen siirryttiin suoraan kappaleeseen "Anna mulle piiskaa". Katselin toimintaa sivusta hieman huvittuneena, kun Ilonan alkuriffi kajahti ilmoille. Kaikki teinit olivat aivan tunnetilassa viimeistään, kun Toni aloitti tunteikkaan laulunsa. "En aina voi sua ymmärtää / Oisit ees voinut yrittää..." Sytkärit heiluvat ilmassa. "Nyt kun öisin katson tähtiin / Ja sun kasvos siellä nään / Rakastun uudelleen". Sipe (joka ei ole soittanut vielä mitään) alkaa helistää peltejä. Ja sitten alkaa se kaikille tuttu "duu-duu-dii-duu-dii-duu-duu-dii-duu-duu-dii-duu-du-dö-dii-duu-dii..." ja "Anna mulle piiskaa" käynnistyy. Yli-Pihlaja hyökkää lavalle (revitty muovikassi jonkinlaisena paitana) Negative Antti Anatomian kanssa "laulamaan taustoja" eli riehumaan ja kiusaamaan Parta-Samia. Meininki on ihan katossa. Sitten "Anna mulle piiskaa" loppuu ja bändi kiittää ja kumartaa. Sipe tekee vielä sen tavaramerkikseen muodostuneen palvontaliikkeen yleisöön päin ja bändi poistuu lavalta. Minä raahaudun limsatiskille. Apulanta on edelleen Suomen kovin livebändi.


Keskustele Vain Elämää -jaksosta keskustelupalstalla!

Copyright © 2017 urbankillah visuals. Kaikki oikeudet pidätetään.