ilona....

[punainen]

Niinhän se on et parempi burn out than fade away. Vai oliks se just noin? Mä haluun ehdottomasti kuolla hyvissä fiilareissa. En haluis viettää viimeisiä elinvuosiani sadan taudin vaivaamana sairaalassa tai vanhainkodissa. Eli haluun kuolla hyvissä ruumiin ja sielun voimissa, mut toisaalta kiinnostais elää mahollisimman pitkään...Itsari ei oo hyvä juttu. Elämä on muutenkin helvetin lyhyt ja kyllä me kaikki pois päästään aikanaan(ainakin toivon niin..) Mut olihan se siistii ku Cobain posautti aivot pellolle! Sai tehtyä itsestään legendan jonka kaikki varmasti muistaa.

[Laurah]

Aika ihana kappale... mut surullinenkin. Ihanan rauhottava... jää vaan kuuntelemaan niitä sanoja ja unohtaa kaiken muun  

[salza*]

mä pelkään sitä että mä kuolen hukkumalla. [johtuu varmaa siitä että olin 8-vuotias ku näin hukkuneen miehen..ei ollu mitää kivaa katottavaa..]

[Wirtabiuha]

Joo, eihän se itsemurha oikeestaan mitään ratkase... kyllähän mä välillä kelaan että mitä ideaa ja ois aika jees päästä pois, mutta noin pitemmän päälle ei!

Tavallaan mä uskon että meidän syvimmät pelot kertoo siitä tavasta millä me kuollaan... tahi sitten me pelätään asioita jotka on satuttanut entisissä elämissämme jos niihin haluaa uskoa...
  Mä siis pelkään että mä tukehdun... Siis aina kun mulla on esim. yrjötauti niin mä en halua nukahtaa koska pelkään tukehtuvani omaan oksennukseeni... Aika traagista   koska sitten mä olen aina pri kolme päiää nukkumatta  

[emmi]

aina kun mä kuuntelen ilonaa yksikseni niin mä alan miettiin että mitä ideaa tässä elämässä oikeestaan ees on, että ihan hyvin mä voisin kuolla/ tappaa itteni.
mut en mä kuitenkaan halua tappaa itteeni. oikeestaan mä pelkään kuolla vaikka mä en tajuu et mitä pelättävää siin on...

[Kata]

Toi oli oikeestaan yks niistä ensimmäisistä biiseistä minkä Apulannalta kuulin. Ihastuin siihen hirveästi mutta nyt kaiken ja kaikkien hehkutuksien jälkeen ei tuo enää niin ihana ole. Mutta silti parasta laatua Attackilta

[jouhu]

Kuolema kiinnostaa jollakin omistuisella tavalla....En mä tiiä mikä siinä kiehtoo, mutta se jokin myysterinen olemus sillä on... Mä olen miettinyt kuolemaa ja itsaria, että miks ihmiset tekee niin. No, paha maailma, huonot ihmis suhteet ja ehkä muut tälläset... En mä ehkä kuitenkaan itsarilla haluais itteeni lopetettavan. Oon kerran ollu liian lähellä kuolemaa, enkä haluu heittää elämääni...viemäriin. Kun kerran annettu on mahdollisuus jatkaa.

[Lerppa]

hmm.. mitä sulle jouhu sillon tapahtu?
Mun kiva veljeni on monta kertaa melkeen tappanut mut mutta sitten pelastanut Vahingossa tietenkin mutta kuitenkin...

[jouhu]

No, voinhan mä sen kai kertookki....
Mä olin alle 7- vuotias....Muistan, kun en ollu vielä koulussa...
Kuitenkin, niin mä olin just oppinu ajaa kakspyöräsellä ja me oltiin äidin kaa tulossa kaupalta. Mä ajoin äidin edeltä kotipihaan ja aita oli, niin korkea ja tuuhea, etten nähnyt kenenkään tulevan sieltä. No, sieltä kuitenkin tuli sellanen auto ja mä jäin se alle. Mä onneks jäin kuitenkin silleen renkaitten väliin, ettei käynyt sen pahemmin. Seuraava muistikuva onkin vasta sitten, kun mä makaan siinä käsien varassa selälläni renkaitten välissä. Mä en muista itse törmäyksestä mitään. Muistikuvat ovat vain, kun auto tulee aidan takaa ja se, että mä makaan auton alla.
Muistan sen aivan selvästi... Eikä ole jäänyt ihme kyllä minkäänlaisia traumoja autoja kohtaan. Mä en edes tajunnu sillon, että mä olisin saattanu ihan hyvin kuollakkin siihen, jos "hyvin" olis käyny.

[rautalintu]

Itsemurha on lopunkaiken aika itsekäs teko, jos ajattelee läheisiä ihmisiä jotka jäävät kaipaamaan. Usein saatta kyllä ajatella, että eihän mua kukaan jää kaipaamaan, ei kukaan välitä. Mutta voisin väittää, että aina löytyy joku, joka välittää. Oikeasti.

Ja aina löytyy toinen ratkaisu ja vaihtoehto asian selvittämiseksi, jotta voisi jatkaa elämäänsä eteenpäin. Koska jokaiseen kysymykseen on olemassa vähintään kaksi vaihtoehtoa. Elämä on kuitenkin arvokas lahja. Pitäkäämme siitä kiinni!

[Lerppa]

Mäkin olen ihan varma siitä että aina löytyy joku joka jää murehtimaan jos joku menee tappamaan itsensä!

[jouhu]

Aivan samaa mieltä kuin rautalintu!  
Jos ajattelee, että kukaan ei jää muka ikävöimään...Jäähän ainakin oman perheensä jäsenet. Mä en ainakaan haluais ajatella, että joku mun lapsi (jos mulla niitä joskus on...) tekis itsarin ja aattelis, että kukaan ei välitä heitämpä elämäni menemään.

[salza*]

yks mun tuttu meinas tehä itsarin..se ei tajunnu että täällä ihmiset oikeesti välittää siitä...sit mulla meni hermot ja mä huusin täydessä bussissä sille kuinka itsekästä on ajatella että se o iha sama vaikka kuoliski.. sen jälkee se ei enää puhunu siitä. eikä ajatellu enää semmosia..

mä oon meinannu kolmesti hukkua  [siis ihan kunnolla] sekin on osa syy että mä pelkään sitä että kuolisin hukkumalla..ja toinen syy on se hukkunu mies jonka näin sillon penskana..

monet ahistuu ku mä puhun kuolemasta. vaikka en mä mitenkää paljoo siitä puhu. kaikkee paskaa on vaa sattunu. esim.mun entinen poikakaveri meinas kuolla sillonku me oltiin yhessä. tai mulle sanottii eka et se on kuollu [olin lomalla ku se ajo sellasen kolarin] ja mä en nukkunu kahteen yöhön..se oli muuten ihan hirveetä,mä vaan itkin..sillon kaverit merkkas erittäin paljon. sitte ku mentii sairaalaan sitä kattoon ni oli seki rankkaa.. meikälle on oikeesti sattunu ja tapahtunu vaikka ja mitä..

[jouhu]

Voi, salza... Oothan jo selvinny pahimmasta järkytyksestä?
Miks se mies oli hukkunu...? Oliko hän joku läheinenkin?

[salza*]

no minäpä kerron tarkemmin..

meiän mökki on pudasjärvellä ja se on joen rannassa, no sitte siellä oli just ollu hirveen kova virta ja siinä läheisellä mökillä oli ollu kaks nuorta poikaa uimassa. sitte se toinen lähti sen virran mukaan ja toinen yritti pelastaa, se joka lähti ensin virran mukana sitten loppujen lopuks jäi henkiin ja sen isä kuuli huudot rannasta ja lähti pelastamaan sitä toista poikaa...hukkuneellahan on sellaset "voimat" ja se veti sen isän veden alle ja ne molemmat hukku.
niitä etittiin sitte tosi kauan ja meillä oli tapana käyä serkkujen kanssa juomassa limukkaa siellä rannassa missä oli niitä poliiseja..
sitte me yks kerta päätettii mennä sellaselle oikeelle uimarannalle uimaan ja päätettii poiketa kattoo niitä poliiseja. [oli nii mahtavaa kato istua siellä autossa ja juua niitte kans muumi-limskaa.. ] no,just sillä kerralla se isä oli löytyny ja just ku me tultii sinne ni ne nosti sitä veneestä laiturille! hyi helvetti ku se oli iha violetti.. *yök* oli oikeesti aika järkyttävä näky 8 vuotiaalle tytölle ja mun 12 vuotiaalle serkulle.. onneks mun nuorempi serkku joka oli sillon 4v ei nähny sitä! sehän se vasta ois draumoja saanu..