Apulanta keskustelu

Yleistä läppää => Sekalaiset läpät => Aiheen aloitti: punainen - Heinäkuu 12, 2004, 04:51:17 ip

Otsikko: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 12, 2004, 04:51:17 ip
Miksi rakkaus sattuu?Olis pitäny uskoo kun Mummini sisko sanoi mulle pienenä että älä vaan ikinä rakastu,siitä ei seuraa muuta kuin tuskaa ja sydänsuruja.Tällaiselle ylitunteelliselle ja herkälle ihmiselle rakkaus on tietenkin pahin ansa.Mä en tiedä miks tuntuu et mun kohtalo on aina jäädä itkeen vaik mä en haluis muuta kuin rakastaa.Enkä oo koskaan vaatinu tai oottanut näiltä henkilöitä vastaavia tunteita mua kohtaan,mä olisin vaan halunnu että he tietäisivät että mä oon ihminen joka välittää heistä ja joka ei käännä selkää vaikka muut niin tekisivät. Mutta nämä vain ovat sylkeneet päälle.Miksi? :'(
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 12, 2004, 09:22:53 ip
Nämä ovat vaikeita kysymyksiä.  :-/
Ehkä sen vain täytyy mennä niin.
Toisaalta enhän minä ole mikään sanomaan mitään, kun ei ole kokemustakaan.  :-[
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 12, 2004, 09:46:05 ip
Tai sitten oon vaan onnistunu rakastumaan kaikkiin sydämmettömiin kusipäihin jotka eivät todellakaan ansaitsisi rakkauttani.Ja ärsyttävää on ettäm vaikka he olisivat loukanneet mua kuinka mä rakastan niitä silti kaikesta huolimatta ja he ovat näin kykeneviä vastaisuudessakin satuttamaan mua :-/Mä uskon kyllä kaikesta huolimatta rakkauden voimaan ja he ehkä vielä joku päivä tulevat näkemään sen,jos eivät se on heidän menetys.

Kyllä mä tästä sydänsurusta selviän.Ja ymmärtääpä taas mistä ne miljoonat rakkauslaulut kertovat.Ja sain taas muistutuksen että älä kerro tunteistasi ellet ole varma että vastapuoli tuntee samoin ja ystävyyttä on turha uhrata romanssille.

Onnellisii te jotka ootte löytäneet jonkun joku ymmärtää ja rakastaa sua varauksetta.Kyl tää muija vielä näyttää kaikille mun tunteille ei sanoneille kenet menettivät!
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 13, 2004, 12:22:01 ip
Hyvä punainen! Voimia sulle. Muista, että ne, jotka tekevät ilkeästi sulle ja eivät rakastua sua eivät edes ansaitsis sua tai sun rakkautta tai sua. Ja sitten vielä se, minkä olen ennenkin sanonut: "kaikki, mikä ei tapa, vahvistaa!" Mä voin sanoo omakohtasesta kokemuksesta, että mun päälle on syljetty usein mun pienen elämän aikana. Mua on kiusattu koko ala- ja yläasteen ajan, toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta koko ajan on ollu se fiilis, että oon syrjitty. Ja mä oon aina ihastunu helposti, mutta koskaan en oo saanu vastarakkautta. Nyt meen onneks lukioon, ja sie rakas punainen tulet sinne meidän Lantapäiden puolia pitämään, ja mä voin luvata, että enää et jää yksin! Ja oon tavannu vähän yli viikko sit ihanan jätkän netissä, joka melkein rakastaa mua. Eli tästä opimme, että lopussa seisoo aina jonkinlainen kiitos! ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 13, 2004, 07:23:24 ip
Voi kiitos hande! :) Kyllä mä selviän,kun näitä vaikeuksia on tullut sen verran eteen on oppinut psyykkaamaan itteään.Oon oppinut olemaan välittämättä niiden ihmisten loukkauksista jotka ei mulle paljoa merkitse,mutta sitten kun ihminen jota sä rakastat ja jota haluisit suojella kaikelta pahalta loukkaa tai nauraa tai vähättelee sun tunteita se tuntuu joskus liian pahalta.Tuska tekee hyvää.Oppiipa ainakin sen että toisten tunteilla ei itse leiki eikä laita alttiiksi omiakaan väärille tyypeille.

Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 13, 2004, 08:27:32 ip
On se vaan niin petollista...  :-/ Rakkaus satuttaa, jos huonosti käy, mutta siitä selviää ajan kanssa. :) Onneksi.
Miulla on ollu vähän sama, kuin handella. Eli olen tuntenut itseni aina ylä- ja alaasteella itseni syrjityksi ja on haukuttu kusipääks ja muutenkin osoitettu ettei miusta tykätä, vaikka olen tällänen takapenkin tyttö.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 13, 2004, 11:30:14 ip
Ne on vaan kateellisia sulle jouhu!Yrittävät pönkittää omaa itsetuntoaan kiusaamalla muita.En oo kans koskaan ollu mikään suosittu,mutta sitten aattelimpa ettei mun tarttekaan miellyttää muita.Eikös se niinole että parhaiten elämässä myöhemmin menestyy nimenomaan ne yksinäiset ja hyljeksityt.Harvemmin kukaan superstarakaan oli lapsena mikään suosittu.Pitää vaan uskaltaa luottaa siihen omaan juttuun ennemmin kuin mennä massan mukana,se tuottaa tulosta ennemmin tai myöhemmin.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 14, 2004, 03:14:24 ip
Olen kyllä kestänyt kaiken paskan mitä olen saanut niskaani. Ihmettelen kyllä kuinka...::)
Ehkä se vahvistaa ennenpitkään. :)
Toivottavasti nyt uudessa opiskelupaikassa ei ole näitä inhottavia ihmisiä.
Kiitos, punainen huolenpidosta. :)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 14, 2004, 04:03:31 ip
Pidetään kaikki huolta toisistamme! ;) Mä tosissaan pelkäsin tuota lukioon menoa, ku tiesin, ettei sinne tule ketään, kehen "turvautua". Mutta onneksi tutustuin niin hienoon ja ihanaan henkilöön kuin punaiseen! Ja toivottavasti sinä, jouhu, löydät itsellesi sieltä jokun Lantapään! :D
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 15, 2004, 07:03:44 ip
Ootte te kyllä ihania ihmisiä!  :-*
Teidänlaisianne olen etsinyt koko ajan päiväkodista yläasteelle asti.
Mie hainkin nyt sellaseen paikkaan, jossa olis mahdollisimman vähän yläasteen aikaisia ihmisiä.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: mirka - Heinäkuu 15, 2004, 07:08:15 ip
Mä oon ihan yllättyny ku täällä ihmiset on niin ystävällisiä ja ihania toisilleen!!! Ku ylensä ku on netissä missä vaan ni ainaki puolet yrittää koko ajan ärsyttää. Teidänlaisia ihmisiä pitäisi olla enemmän :-*
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 15, 2004, 07:15:16 ip
Sammoo mieltä. :)
Tänne tullessaan tuntuu, kuin tulisi toiseen kotiinsa. ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 15, 2004, 08:27:41 ip
Mulla on sama juttu. Heti, kun tutustuin mun kultaan, tuli mieleen, että teille täytyy tulla heti kertomaan, mutta aattelin sit, et ketä kiinnostaa...
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: emmi - Heinäkuu 15, 2004, 09:26:21 ip
kyllä meitä kiinnostaa ;)
mistä tämä sinun kultasi on? ootteko nähneet? [ku luin et tapasit sen netissä? ::) ]
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: ko - Heinäkuu 15, 2004, 10:11:55 ip
On sitä itsekin monesti tullut mietittyä, että miksi ihminen jota todella rakastaa, kohtelee huonosti, satuttaa ja vaikka miten siitä yrittäisi puhua ja saada loppumaan niin sama vaan jatkuu.  :-/  Ei kannata kuitenkaan sekottaa ihastumista rakastumiseen. Tytöt ainakin tuntuu niin helposti luulevan kaikkea pientäkin ihastusta rakkaudeksi, vaikka itsehän sen jokainen määrittelee mitä rakkaus itselle merkitsee.. mutta silti. Ei jokaista söpöä poikaa, jota kohtaan tuntee vetoa, kannata heti ensimmäisenä pitää "elämänsä rakkautena." Ihastua saa mutta takertua ei, se ajaa ihmiset tiehensä ja saa miehetkin näyttämään muka niin ilkeiltä ja pahoilta. Ei heti kannata alkaa rakkauttaan vannomaan kun pikkusen sattuu jostakin tykkäämään
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 15, 2004, 10:53:16 ip
Tuo on kyllä ihan totta, ko. Mutta vois ne jätkät tehä sen jättämisen vähän kivemmalla tavalla...

Miun kulta on ircistä ja ei olla tavattu. Se lähti maanantaina (4 päivää sitten) inttiin. Siitä ei sen enempään. ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 17, 2004, 07:01:38 ip
Lainaus
On sitä itsekin monesti tullut mietittyä, että miksi ihminen jota todella rakastaa, kohtelee huonosti, satuttaa ja vaikka miten siitä yrittäisi puhua ja saada loppumaan niin sama vaan jatkuu.  :-/  Ei kannata kuitenkaan sekottaa ihastumista rakastumiseen. Tytöt ainakin tuntuu niin helposti luulevan kaikkea pientäkin ihastusta rakkaudeksi, vaikka itsehän sen jokainen määrittelee mitä rakkaus itselle merkitsee.. mutta silti. Ei jokaista söpöä poikaa, jota kohtaan tuntee vetoa, kannata heti ensimmäisenä pitää "elämänsä rakkautena." Ihastua saa mutta takertua ei, se ajaa ihmiset tiehensä ja saa miehetkin näyttämään muka niin ilkeiltä ja pahoilta. Ei heti kannata alkaa rakkauttaan vannomaan kun pikkusen sattuu jostakin tykkäämään


Niinkuin toi mun mummini sisko mulle sillon opetti olisi niin paljon helpompaa olla rakastumatta kehenkään varsinkaan niihin vääriin tyyppeihin, mutta minkäs teet kun sydän haluu rakastaa.Ja just toi toisen tunteiden vähättely satuttaa.Mä olen tyyppi joka rakastuu herkästi ja nimenomaan rakastuu,kyllä minä ihastuksen osaan tunnistaa, ja olisikin niin helppoa jos rakastumiset olis jääny ihastuksen tasolle.Joskus pienenä aattelin miten ihanaa olisi saada kokea rakastuminen,mutta paskat vielä,ei se oo muuta ku sydämen asettamista hirttosilmukkaan.Tässä ihmettelenkin mikä tarkoitus on rakastumisella?jotkut varmaan löytää sillä sopivan lisääntymiskumpanin ja onnen,mutta mulla ilmeisesti ainakaan rakkaus ei oo siihen tarkoitukseen. ::)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 22, 2004, 02:07:52 ip
Kyllä sie,rakas punainen, vielä löydät oman kultasi, ja saat häneltä enemmän rakkautta kuin osaatkaan odottaa. Sinä oot sen ansainnu. Kärsivällisyys ja hyvä sydän palkitaan loppujen lopuks. ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 22, 2004, 05:31:36 ip
Toivotaan näin!En mä uskoa oo ajatellukaan heittäväni,mutta on aina helpompaa kun joku muukin uskoo :-* niin että mennään sitte ainakin yhdessä ojaan ;D no ei !
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 22, 2004, 06:20:11 ip
Mikäs siinä...Ojassa saattais olla kivaakin.. ;D
Noniin, mutta sitähän aina sanotaan, että se oma kulta tulee vastaan sillon, kun sitä vähiten odottaa.
En sitten tiedä pitääkö se paikkansa.  ::)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: puska - Heinäkuu 25, 2004, 02:29:01 ip
Minun on nyt pakko purkaa sydäntäni:)
Oman kultani tapasin jotain kuukausi sitten. Siis...jotain sanoin kuvaamatonta. Mikään ihastuminen ei ole ollut mitään tämän rinnalla. Eilen illalla istuskeltiin sylikkäin ja huokailtiin. Se on vain jotain niin *huokaisu* ihmeellistä.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 25, 2004, 04:17:42 ip
On totta, että kullan tapaa, kun sitä vähiten odottaa. ;) Ja se ihastuminen on tosissaanki jotain sanoin kuvaamatonta. Voiku vois vielä nähdä tämän kyseisen henkilön, mutta ku se retku lähti inttiin... :(
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: salzaaa - Heinäkuu 25, 2004, 11:30:47 ip
minäkin taisin eilen löytää ihmisen, jonka kans voisin kokeilla et toimiiko.. :) saapa nähdä..toivottavasti ei tuu taas kovin suurta pettymystä..
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: mirka - Heinäkuu 25, 2004, 11:36:33 ip
Hieno homma salzaa.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: jouhu - Heinäkuu 26, 2004, 03:33:37 ip
Mistä te oiekin löydätte tämmösii elämänne ihmisiä?  :o
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: puska - Heinäkuu 26, 2004, 04:31:47 ip
Lainaus
On totta, että kullan tapaa, kun sitä vähiten odottaa. ;) Ja se ihastuminen on tosissaanki jotain sanoin kuvaamatonta. Voiku vois vielä nähdä tämän kyseisen henkilön, mutta ku se retku lähti inttiin... :(


Mäkin nyt jo suren sitä kuinka se saamarin ihanuus<3 lähtee tammikuussa armeijaan. Se tulee olemaan tuskaa.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: mirka - Heinäkuu 26, 2004, 07:33:38 ip
Armeija on kyllä kökkö juttu, tosi moni mun kaveri meni vähän aika sitte inttiin ja sitte osa lähtee tammikuussa :(
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: puska - Heinäkuu 28, 2004, 05:01:16 ip
Lainaus
Mistä te oiekin löydätte tämmösii elämänne ihmisiä?  :o


Tuohon ei voi vastata. Se elämän ihminen vain tulee.. Ja pysyy:). En vaan oo vielä koskaan ollut näin onnellinen. Elämä on ihkuuuuu:D
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Heinäkuu 28, 2004, 07:37:13 ip
kaikkee voi aina saada.Mul on kuitenkin muut asiat liiankin hyvin paitsi rakkausasiat.Ihana turvallinen perhe,ihania ystäviä,katto päänpäällä ja rahaa kaikkeen tarvittavaan,ja toistaiseksi ihan terveenä oon saanu olla.ehkä mä tapaan sen rakkauteni joskus mummona niin on ainakin jotain tavoiteltavaa ::) muuten on typerää miksi ihminen ei voi olla onnellinen siitä mitä on saanut,vaan aina pitää valittaa siitä mitä puuttuu ja puilata sillä muukin elämä :P
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 30, 2004, 12:54:08 ip
Lainaus

En vaan oo vielä koskaan ollut näin onnellinen. Elämä on ihkuuuuu:D


Onneks olkoon, puska-rakas! :) Nyt mäki oon tosi onnellinen, ku tiedän, että mun kulta tulee lomillansa käymään meillä asti. Matkustaa sellaset 600km. ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: Wirtabiuha - Heinäkuu 30, 2004, 05:46:25 ip
Mutta muistakaa että kaikki kusee aina ja joka kerta. Rakkautta ei ole eikä tule... Onnea vaan hei!
;D
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 30, 2004, 06:52:01 ip
Kyllä se tulee. Mä uskon niin ;) Toni Wirtasen sanoin: "Uskon suureen rakkauteen!"
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: Wirtabiuha - Heinäkuu 30, 2004, 07:19:57 ip
vitut, rakkaus on joku teinien paska keksintö! - uskonsa menettänyt ihminen puhuu... joo joo!
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: blind_eye - Heinäkuu 31, 2004, 02:02:27 ip
Lainaus
Kyllä se tulee. Mä uskon niin ;) Toni Wirtasen sanoin: "Uskon suureen rakkauteen!"


Mä oon samaa mieltä.  :)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: puska - Heinäkuu 31, 2004, 03:25:51 ip
Wirtabiuha. Elä sano vielä mitään.. Luulenpa että tämä tulee joskus vielä sunkin kohdalles.
Minäkään en nimittäin uskonut rakkauteen ennen tätä. Tai, luulin jo olleeni joskus rakastunut mutta olin väärässä.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Heinäkuu 31, 2004, 04:10:22 ip
Oon samaa mieltä puskan kanssa. ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: maijja - Lokakuu 29, 2004, 11:21:59 ap
Minäkin voisin pitkästä aikaa avata oikeasti suuni ja kertoa hieman omaa tarinaani tähän väliin, kun tämä asia on tälläkin hetkellä mielessäni.

Minä olen aina ollut helppo ihminen, en sano vastaan, enkä oikein osaa sanoa mielipiteitänikään. Mutta se mikä minua on entiten kasvattanut on se, että viimeisen 17 vuoden aikana olen saanut ihmissuhde rintamalla niin paljon paskaa niskaani että en edes jaksa muistaa. Sitä aina ihastuu vääriin ihmisiin ja sitä alkaa omia pilvilinnojaan rakentetelemaan, ja ajan edetessä totuus tulee silmien eteen ja sitä tiputaan kovaa ja korkealta.
Ainahan sitä ihminen toivoo onnistunutta parisuhdetta ja haluaa että on joku jolle aina kertoa kaiken ja joku jota pitää hyvänä ja rakastaa. Olen nähnyt enemmän huonoja parisuhteita kuin hyviä, sitä ei osaa olla onnellinen kauaakaan. Siksi en enää edes haaveile parisuhteesta.
Olin varma viime perjantaihin asti siitä etten edes oikeasti tunne enää mitään, kun olen tappanut ihastumis tunteet. Mutta eräs henkilö sai tunteeni oikeinkin pintaan, olin päivän onnellinen. Asioita tässä kun olen nyt pohtinut ja saanut tietooni erinäisiä asioita kyseisestä ihmisestä, asioiden selvitessä minun piti inhota itseäni ja myös toista osapuolta, mutta ei, tieto selvitti ajatukseni, mutta vaihto ehdoksi sain vain unohtamisen, enkä hyväksy sitä taas, olen tehnyt sen jo liian monesti! Tunteeni oikeastaan vain vahvistui tiedon myöten, mutta kuvittelin että näiden asioiden jälkeen osaisin kulkea maan pinnalla, mutta nythän sitä vasta korkealla leijaillaankin.
Puhumalla näistä asioista pääsisi, mutta omien ajatusten kertominen tekee ihmisestä niin haavoittuvaisen, ettei sitä uskalla tehdä. Sen haluaisi tehdä muttei sitä uskalla.
Elän nyt kuin unessa, ja itsesuojeluvaistoni yrittää saada minut takaisin maanpinnalle.
Kaipaan tapahtunutta, ja toivon että se tapahtuu uudelleen vaikka periaatteessa se ihminen pettää sekä minua että itseään jos asia tapahtuu uudelleen, mutta en välitä, haluan vain olla onnellinen nyt kun sen onnen koin. Vain vaikka sen puolituntia kerrallaan.

"Hetken aikaa taivasta, ei meille ole huomista, kun täyttymys on kertakäyttöistä"
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 29, 2004, 04:14:52 ip
Lainaus
"Hetken aikaa taivasta, ei meille ole huomista, kun täyttymys on kertakäyttöistä"


Siinähän se on.

Mutta malttakaa oottaa, älkää hätäilkö. Ei se onni sieltä pyytämällä tule. Vannokaa ettette ikinä rakastu niin johan rytisee!
Nimim. been there
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen... - Lokakuu 29, 2004, 04:27:09 ip
kiitos toivon annosta! :) vaikka musta nyt just tuntuu että todellakin rakkaus on itsemurha. Rakastuminen on varmin tapa saada itselleen surua ennemmin tai myöhemmin...
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 29, 2004, 04:30:29 ip
Faktahan on se, että suhde loppuu aina eroon TAI kuolemaan. Hehe, siitä on hyvä lähteä.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: [tuuli] - Lokakuu 29, 2004, 07:12:04 ip
mä oon kerran rakastunu... mut se meni ohi MUN OSALTA... ja nyt se hölmö vainoo mua... ärsyttävä takiainen!
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: hande^ - Lokakuu 29, 2004, 08:34:52 ip
Mä luulen, et jos oikeesti joskus rakastuu niin se rakkaus ei nuin vaan mene ohi. Se saattaa hiipua pienemmälle, mutta ei sammu! ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: Wirtabiuha - Lokakuu 29, 2004, 09:51:37 ip
Mutta, ihmiset oikeesti sanoo liian helposti että ne rakastaa, siinähän se kun mulle 80% niistä jätkistä kenen kanssa olen ollut on sanonu että rakastaa mua. ;D Ni kauheesti jaksa uskoa kun joku taas tiputtaa sen..
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: [tuuli ei nyt kirjaudu] - Lokakuu 29, 2004, 10:45:20 ip
Lainaus
Mä luulen, et jos oikeesti joskus rakastuu niin se rakkaus ei nuin vaan mene ohi. Se saattaa hiipua pienemmälle, mutta ei sammu! ;)

Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: [tuuliei nyt kirjaudu] - Lokakuu 29, 2004, 10:47:25 ip
niin siis tuohon pitää lisätä, että hande on aivan oikeassa; niin mäki luulen... ei se mitään rakkautta ollu  ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 29, 2004, 11:30:37 ip
Jepjep. Niin se on. Toisaalta se on vitun kiduttavaa ko haluais jo siirtyä eteenpäin. Onneksi mulla on maailman rakastettavin poikakaveri ollu jo tosi pitkään ja se ymmärtää minun omituisuudet. Voi perskeles että on mukavaa olla onnellinen.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Lokakuu 29, 2004, 11:38:49 ip
Niin mutta se ongelma siinä on että jos tämä ihminen jota rakastat on satuttanut tai satuttaa sinua jatkuvasti niin oman itsesi kannalta olisi parempi että pystyisit sammutamaan sen rakkauden tyyppiin. Eikö tämä sitten kelpaa tosi rakkaudesta?

Se on kyllä ihmeellistä jos joku löytää sen elinikäisen rakkauden, joka myös rakastaa sua yhtä paljon.Ja elävät elämän loppuun asti samalla lailla rakastaen. Mä en kyllä usko sellaiseen ikuiseen ihanaan rakkauteen jonku yhen tyypin kanssa.Sehän on aika tyhmääkin jos omistaa elämänsä vain yhdelle tyypille kun maailmassa on niin paljon muitakin tutustumisen arvoisia ihmisiä.Ja mistä voit tietää jos tämä rakkautesi kohde onkin pettänyt sua koko elämnsä? ::) :-/
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 29, 2004, 11:43:16 ip
Lainaus
Mä en kyllä usko sellaiseen ikuiseen ihanaan rakkauteen jonku yhen tyypin kanssa.Sehän on aika tyhmääkin jos omistaa elämänsä vain yhdelle tyypille kun maailmassa on niin paljon muitakin tutustumisen arvoisia ihmisiä.Ja mistä voit tietää jos tämä rakkautesi kohde onkin pettänyt sua koko elämnsä? ::) :-/


Haittaisko se? Tekiskö se siitä elämästä sitte huonomman? Ekaksi tietenki pettyis ja suuttuis mutta tilannehan olis vähän niinkö Käenpesässä sillä vanhemmalla naisella naapurista, jonka nimeä en muista. Heh.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Lokakuu 29, 2004, 11:44:06 ip
Lainaus
. Voi perskeles että on mukavaa olla onnellinen.


onnellisuus on pysähdyttävä tila niinkuin Toni W on ainakin sanonut.En nyt halua olla mitenkään negatiivinen... :)

Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 29, 2004, 11:49:22 ip
On se niin kivaa silti. Ko kaikki tuntuu olevan hyvin. Tyhmää siinä on se, että tietää että kohta rysähtää jotaki. Ja olen mie aikasen paljon töitä tehny ja vaivaa nähny että olen tämän onnellisuuen saanu.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Lokakuu 30, 2004, 01:06:22 ap
Niin no onnee sitte!vai pitäs kyllä varmaan toivottaa ennemmin onnee niille onnettomille.Mutta kun on eka saanu kärsiä tietää mitä pitää arvossaan ja osata olla onnellinen.Mäkin oon nyt kyllä aika onnellinen,itseasiassa tosi onnellinen  :)ja sitä mahalleen laskua kyllä pelkää jo, vaikka onhan osa mun elämästä aina ollu aika onneton joka varmaan jatkossakin on tasapaino sille onnen puolelle. ::)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 30, 2004, 01:10:58 ap
Mutta sehän oliski liikaa että kaikki menis hyvin. Elämä koostuu pienistä hetkistä. Pittää olla mahollisimman onnellinen niissä hetkissä. Väävääää.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Lokakuu 30, 2004, 01:27:34 ip
Lainaus
Se on kyllä ihmeellistä jos joku löytää sen elinikäisen rakkauden, joka myös rakastaa sua yhtä paljon.Ja elävät elämän loppuun asti samalla lailla rakastaen. Mä en kyllä usko sellaiseen ikuiseen ihanaan rakkauteen jonku yhen tyypin kanssa.Sehän on aika tyhmääkin jos omistaa elämänsä vain yhdelle tyypille kun maailmassa on niin paljon muitakin tutustumisen arvoisia ihmisiä.Ja mistä voit tietää jos tämä rakkautesi kohde onkin pettänyt sua koko elämnsä? ::) :-/


- Se riippuu aivan itsestäsi. Tee toisille niinkuin tahtoisit itsellesi tehtävän. Mitä luulet, jos et luottaisi toiseen, kannattaisiko jättää? Pitäisikö ajatella: "Minä ansaitsen parempaa"? Jos vastasit kyllä noihin, et tule löytämään koskaan rakkautta.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Lokakuu 30, 2004, 01:52:01 ip
Ai kulkea laput silmillä koko elämäni?

No jos se tekee onnelliseksi niin miksi ei mutta...
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Lokakuu 30, 2004, 05:59:53 ip
Laput silmillä - välittämättä muista ihmisistä?

Ihmiset pyrkivät yhdenmukaisuuteen. Jos yksi joukon jäsen on jatkuvasti alakuloinen, muutkin masentuvat lopulta. Jos yksi on passiivinen, ei vastaa kun kysytään, kukaan ei häneltä lopulta haluakaan kysyä mitään, tulee itse passiiviseksi. Jos et osoita rakkautta tai myötätuntoa, myöskään sinulle ei sitä osoiteta. Esimerkkejä on kymmeniä.

Oletko saari?
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: [tuuli] - Lokakuu 30, 2004, 06:45:15 ip
minä oon onnellinen, ku pääsin eroon ****sta ;)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: punainen - Lokakuu 30, 2004, 07:05:36 ip
No mutta rakas Se Jätkä mähän en halauiska muuta kuin rakastaa, kuten tässäkin topicissa oon sanonu.haluisin vaan rakastaa, oppii tutustumaan ja ymmärtämään,auttaa ja olla ystävä niin monelle ihmiselle kuin pystyn mutta kun saa tarpeeks monta kertaa näpeilleen niin alkaa väkisinkin tulla kyyniseksi.Tuntuu et nykyään ihmiset haluu olla niin riippumattomia ja itsenäisä ja kylmii ettei ne tosiaankaan haluu ketään välittämään.Olisinkohan mäkin sitten onnellisempi jos olisin samanlainen kuin ne ::)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: piupau_muovia - Lokakuu 30, 2004, 09:31:19 ip
mä uskon, että ihmiset vaan kasvaa yhteen.. loppujen lopuksi kaikki suuri ja ihana rakkaus on sitä, kun maataan villasukat jalassa sohvalla nuhjaantuneena miettimättä mitään. rakkaus on sitä kun ei tarvitse sanoa mitään, kun toinen jo ymmärtää.. kukaan pontentiaalinen ehdokas ei ole tuottanut minulle tätä kliseistä onnea...se on ollut jäykkää toimintaa ahdistuneisuutta ja jälkeenpäin vain vittuilua toisen kustannuksella. ihastunut on sokea, rakastunut on onnellinen. rakkaus on ihastumisen tuhkat..ei pidä puhallella kovaa, ettei ne leviä ympäri maailmaa..
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: [tuuli] - Lokakuu 30, 2004, 09:52:03 ip
mä oon just sellanen itsenäinen ja kyyninen ihminen, mistä punanen puhu.  ;) tai siis, mä en tulis toimeen ilman frendejä, mutta jätkiä mä en halua ( enää! ) niskaani hengittämään.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Lokakuu 31, 2004, 01:21:01 ap
Minäkin olen syyllistynyt elämässäni paljon ihmisten esineellistämiseen. Katson koulussa ohi kulkevia teinejä. Osa koettaa koristaa itseään ja osa toivoo ettei heitä edes huomattaisi. Osa puhuu kavereittensa kanssa, eikä heitä koskaan nähdä yksinään missään. Olen ikäänkuin ulkopuolinen tarkkailija. Kysyn asioita elämästä ja totean niitä.

Kerran sattui niin, että lopetin tarkkailemisen hetkeksi ja minusta tuli subjekti. Olin muodostanut yhdestä vastakkaisen sukupuolen edustajasta kuvan, että hän oli yksinäinen ja syrjäytymisvaarassa vailla todellisia kavereita. Pelasin tietysti riskillä, sillä mitäpä menetettävää elämässä olisi. Puhuin tietysti totta kertoessani hänelle, että olin huolissani hänestä. Puhuin ihmissuhteiden tärkeydestä ja vietin monta hetkeä painiessani näiden asioiden kanssa Internetissä. Hän oli välttelevä, joten jouduin keskustelemaan asioista hänen kaverinsa kanssa.

Kaveri kertoi henkilön olevan luonteeltaan "vähän teinimäinen" ja että hän, täytettyään kahdeksantoista, vietti iltoja baareissa "miestenhakureissuilla". Olihan hän jumalaisen kaunis, tottakai. Jätti tunteja väliin kun siltä tuntui, jatkoin keskustelua kaverin kanssa. Myöhemmin kerroin välittäväni hänestä. Hän lähetti postissa retorisen hevosenpaskan. Olin kuulemma omituinen ja epäsosiaalinen henkilö. Ihmettelin, miksi hän sanoi noin. Mitä minä olin ikinä tehnyt hänen tahtoaan vastaan?

Myöhemmin näin koulun ala-aulassa episodin, josta sain ajatuksen. Muutama ehkä vuotta nuorempi pojankoltiainen oli siinä yrittämässä ilmeisesti iskeä tätä tyttöä. Hän oli vaitonainen, ehkä hieman epävarma koko tilanteen ajan, vaikka hänellä olikin kaveri mukana. Lähdin pois paikalta kesken tilanteen. Tajusin yhden asian...

Ihmistyypeillä on funktio. Kauniit ihmiset ovat tuomittuja omaan ruumiiseensa, omaan osaansa, kunnes helvetti jäätyy ja taivas putoaa. Olin ollut varmaan viides miljoonas "amis", jonka sanat muuttuivat hänen korvissaan jälleen uudeksi iskuyritykseksi. Hän oli tottunut siihen, että ihmiset ihailevat häntä, hän sanoi ettei minulla olisi "mahdollisuuksia". Hän ei edes ymmärtänyt sanan 'välittäminen' merkitystä. Minun kävi todella sääliksi. Tajusin, ettei hän ehkä koskaan tulisi löytämään ketään kunnollista poikaa tai ymmärtämään ylipäätänsä sanan 'rakkaus' todellista merkitystä.

Olin kuullut kaverilta, ettei hän kauheasti edes välittänyt pojista. En tiedä oliko se hyvä vai huono asia narsismista kärsivälle hyväksikäytön uhrille.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Lokakuu 31, 2004, 03:45:04 ip
Mutta siis kamoon, mikään ei ole ärsyttävämpää ko se, että joku ulkopuolinen ihminen tulee kertomaan miten pitäs elää että elää hyvin.

Ja viittaamatta Se Jätkään, säälittävät iskuyrityksen on niin hirveitä :D Ja ne niskaan hengittäjät.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Lokakuu 31, 2004, 04:30:52 ip
*syvä huokaus*

Kuinka monta sekuntia sinä käytit tuon minun viestini lukemiseen?

Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 01, 2004, 08:27:08 ap
Kyllä mie sen luin mutta en tiiä mitä mie voisin siihen sanoa. 'Voi vitsi sitä tyttöä, mahtaa mennä huonosti.' Happy now?
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Marraskuu 01, 2004, 06:52:19 ip
Sinä olet sitten ilkeä ja pahansuopa ihminen :(
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: Wirtabiuha - Marraskuu 01, 2004, 10:01:47 ip
Hei, oonko mä säästynyt paljolla kun tajusin tänään ekaa kertaa mun pienessä paskassa elämässäni mitä moraali tarkottaa ja että mullakin taitaa olla jossai piilossa semmonen....
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 01, 2004, 10:03:16 ip
Tuommosta minusta ei olekkaan ennen sanottu. Kiitos, kai.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: [tuuli] - Marraskuu 02, 2004, 07:08:07 ip
on se meijän se jätkä todellinen sankari... ;D

enpä keksinyt mitään muutakaan sanottavaa, mutta pakko sanoa jotain ettei minua unohdeta. Hih!
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 02, 2004, 07:13:16 ip
Heerokset maan pelastaa :)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: puska - Marraskuu 03, 2004, 03:38:26 ap
No siis joo...
En tiedä mitä tänne aloin nyt kirjottamaan. Tuli kaverille luvattua valvoa yö sen kanssa ja pakko tehdä jotain ettei nukahda.
Mulle on itseasiassa käynyt aika naurettavakin juttu tässä miesten kanssa. Mistäkähän mää alottasin.
Jaa, no kerrotaanpas sitten kaikki, meinasin vaan puhua tämän hetkisestä tilanteesta, mutta laajennetaanpas tätä juttua nyt sitten. Varoitan. Jos tulee jo tässä vaiheessa olo että "ei tuota jaksa lukea", niin ei kannata jatkaa. Siis teidän... lukemista. No joo..

Ennen minä olin vähän semmoinen epäsuositumpi. Se olin lähinnä minä joka teki aloitteita joka suuntaan, eikä mistään tullut vastausta. Mutta jotenkin kun tulin lukioon, asiat muuttuivat.
Tämä kesä oli yksi iso sekasotku minun miesrintamalla. Tiivistän vähän.. Poika A ihastui minuun, hän ei minua kiinnostanut, koska olin kiinnostunut pojasta B. Sain kontaktin poikaan B, tutustuin häneen vähän paremmin.. Hän ihastui minuun, ja minun mielenkiinto lakkasi. Poika A vaikutti kiinnostavalta, mutta sitten kuvioihin astuikin poika C. Ihastuimme. Aloimme seurustella. Kesäloma päättyi. Poika C opiskeli eri paikassa kuin minä, mutta kappas, poika A olikin samassa koulussa ja samoilla kursseillakin. Ehdittyäni olla C:n kanssa yhdessä reilun kuukauden ja kun meillä meni aika huonosti, ystävystyin pojan A kanssa. Yhtenikin yönä istuimme 4 tuntia kylmässä puistossa ja puhuimme kaikesta. Siitä miksi asiat ovat niin kuin ovat. Mietin.. miksi olen ravannut ympäriinsä. Tässähän minulla on ihminen, joka minusta välittää ja johon luotan ja samaistun. Ja josta myös itse välitän.
Poika C välitti minusta aivan liikaa. Tein hänelle törkeän tempun, mutta... en voinut muutakaan. Pari viikkoa eron jälkeen aloin jo seurustelemaan pojan A kanssa. Olemme olleet reilun kuukauden yhdessä nyt. Omat vaikeutensa on. Esim se että kaverit eivät oikein hyvällä ole minun touhua katsoneet, mutta kehin ovat alkaneet hyväksyä. Tästä miehestä aion pitää kiinni. Toivottavasti aikomukseni pitää, en kyllä tämmöisen jutun jälkeen omiin tunteisiini ainakaan mene luottamaan.
Kuulostaa teineilyltä, ja sitä se onkin. Tässä nytkin entinen poikaystäväni, jonka kanssa seurustelin reilu vuosi sitten, on alkanut ptämään yhteyttä. Viestit on joskus pelottavan vihjailevia. Onneksi en tunne mitään häntä kohtaan. Ja saan olla varovainen, ettei poikaystäväni "herra A", luule myöskään minun tuntevan.
Juu, että semmosta. Mikäköhän noita miehiä vaivaa. Ainiin, olihan tässä kesällä vielä yksikin poika, herra D! Mutta jos jättäsin kertomatta hänestä:D. Muuten putoan itsekin kärryiltä.

AI MINÄKÖ TEINI?! HIHIHIHIHIHIHIHI.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 03, 2004, 09:53:24 ap
Haha, pittää sitä välillä olla sekavaa että taas muistaa nauttia selvistä tilanteista :)
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Marraskuu 03, 2004, 11:12:49 ap
Toooosi uskolliselta sinä vaikutat, kyllä vain, ja ainakin vilpittömältä, sen sanon, vaikkakin olet nyt seuccaillut jo neljän tyypin kanssa aikavälillä n. Minusta on hauskaa seurata koheltavia ihmisiä, jotka kokevat maailman niin kovin monimutkaiseksi  ;D. (edelliseen virkkeeseen on piilotettuna hauska syy-seuraus, etsi se!)

Sanot, että miehet ovat vaikeita?

Mikset sitoudu? :-*
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 03, 2004, 12:17:42 ip
Miksi pitäs sitoutua jos ei tunnu siltä? Ei ihmisen elämä ole mikkään hyväntekeväisyyskamppanja jolla tehään hyvää jollekki ihmiselle josta ei oikeasti tykkää. Ja sitä paitsi, onhan hän sitoutunut!
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Marraskuu 03, 2004, 02:50:47 ip
Nyt Katjaa nyppii pahan kerran. Olin juuri aloittamassa puhettani äärisovinnaisuuden puolesta. HAAHAAHAA!![/i]!111!!!1yksi!!!1!!

Ei kun oikeasti, mikä sinua kismittää? Onko sinulla patologinen taipumus vihata kaikkia Jätkän mielestä esiin pongahtelevia ajatuksia? "Mikset sitoudu?" ei ole sama asia kuin "Sinun pitäisi sitoutua, mikset sitoudu?" Etkö rakasta ketään? Et edes huomaa suloista hymiötä viestini lopussa, jossa suutelen puskaa hellästi otsalle. Olet feminismisi vanki.

Tai ehkä selaimesi asetukset eivät tue animaatioita ja nimimerkilläsi kirjoittaa ilkeästi virnistävä pikkuveli.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 03, 2004, 04:33:13 ip
Heh, itse asiassa minua ei kismitä mikkään :) mulla on kaikki hyvin. Ja kyllä, rakastan paljonki - ja uskallan väittää että saan vähintään yhtä paljon rakkautta takasinki.

Ei ole patologisia tarpeita juuri mihinkään. En ole feministi, olen tasa-arvon kannalla. Itse esimerkiksi parisuhteessa haluan olla se, jolle kerrotaan miten asiat tehään, useammin ku se, joka kertoo. Selkeää..? Takana 8,5 tunnin luentopäivä. :)

Mulla ei ole pikkuveljeä, ainoastaan pikkusisko ja isoveli.

Mikä sulla on minua vastaan? Mitä tahansa mie sanon niin sie tartut jokaiseen sanaan. Taisit ottaa ittees ko mie sanoin etten voi sietää säälittäviä iskuyrityksiä. Hih. :D
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: - Marraskuu 03, 2004, 04:50:25 ip
Minusta vain on epäkohteliasta, ettei lue toisen viestiä. Toisaalta en tiedä, otatko tuolla iskuyritysten vastustamisella kantaa yleisluontoisesti asiaan, etkö ymmärtänyt viestini ydintä, minun rooliani tilanteessa, vai ymmärsitkö tahallasi väärin ja halusit vain piruilla.

Alan kallistua viimeisen vaihtoehdon puolelle, koska omasta mielestäsi minulla olisi voinut olla syy loukkaantua.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 03, 2004, 05:01:01 ip
Oikein arvasit. Mie en tajua miten sulla olis ollu oikeus suuttua siinä tilanteessa mutta vaikea ehkä tajuta sitä kaikkea muutaman lauseen perusteella.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: Wirtabiuha - Marraskuu 03, 2004, 06:42:26 ip
Tapelkaa lapset tapelkaa.

ja puskalle, heh, ehkä meissä sittenkin on jotain samaa. Mutta minkäs sille voi kun aina niitä miehiä on liikaa ja aina se jota ei kiinnosta on hianoin.
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: KatjaRock - Marraskuu 03, 2004, 07:03:02 ip
joo, tapellaan vaan \o/ kenen kanssa?
Otsikko: Re: Mun sydän on punainen
Kirjoitti: puska - Marraskuu 03, 2004, 08:11:39 ip
En voi yksinkestaisesti situotua, jos en koe välittäväni tarpeeksi. Mutta jospa se nyt onnistuisi, toivottavasti. Ei saakeli. Nauroin vaan itsekin tuolle viestilleni. Ei tuo voi olla edes mahdollista! Joo, nyt vois mennä vaikka nukkumaan, että osaisi kirjottaa taas jotain, mikä on ihmisen mahdollista ymmärtää.