Matkalla Minne Vaan

Niin väsyneenä mutta onnellisena
Hiostavassa kuumuudessa istun junassa
Katson maisemia avoimesta ikkunasta
Rautatiekiskot vievät ylös pohjoiseen
Ne pitkin joen uomaa mutkittelee
Ja seurailee ne pitkin joen uomaa vie pohjoiseen
Matkalla minne vaan vielä nähdä saan
Palan kaunista maailmaa kesävuoteellaan
Matkalla minne vaan voin liikkeen unohtaa
Kantaa saa maisema mua käsivarsillaan

Hetken voin luulla syntyväni uudelleen
Nään maailman uudet värit kirkastuneet, puhdistuneet
Metsäksi juurtuneet kiveksi jähmettyneet

Matkalla minne vaan vielä nähdä saan
Palan kaunista maailmaa kesävuoteellaan
Matkalla minne vaan voin liikkeen unohtaa
Kantaa saa maisema mua käsivarsillaan

Metsäksi juurtuneet kuvaksi poistuneet
Kiveksi jähmettyneet

Matkalla minne vaan vielä nähdä saan
Palan kaunista maailmaa kesävuoteellaan
Matkalla minne vaan voin liikkeen unohtaa
Kantaa saa maisema mua käsivarsillaan