elämä pelottaa

Aloittaja valentine, huhtikuu 02, 2002, 02:19:49

« edellinen - seuraava »

KatjaRock

LainaaMulla on aika positiivinen kuva asiasta, ja luulen et se vois olla tosiaan ratkiriemukasta. Ei oo vaan tullu vielä mahdollisuutta kokeilla. Miten muuten ihminen voi olla "mitä ilmeisimmin uskossa"?

Ikinä ei voi olla täysin varma. Tämä on niin suuri ja monimutkainen asia, etten ala sitä tässä puimaan  :)
Time goes on, I wont.

Nuuskamuikku

Pelottaa, pelottaa... Ajatelkaapa nyt, kuinka monta miljardia litraa virtaa kaikkea pakokaasua ja muita luonnolle vaarallisia jätteitä joka päivä ympäristöön. Ei meidän Tellus-pallokaan kaikkea kestä. Musta kyllä tuntuu, et ei, ei todellakaan, kestä enää kauaa aikaa. Kuulostaa todella pelottavalta, mutta on silkkaa totta. Itteppä me ollaan tää saatu aikaan. Seurauksia ois ollu viisasta miettiä, kun ensimmäinen auto keksittiin. Tai sitten, jos tää vielä pari sataa vuotta sinnittelee pystyssä, tää pallo, niin hirvittää ajatella, mitä täällä on. Samanlaista  joka puolella, kuolleita, sotaa, roskaa, hengenvaarallisia myrkkyjä ilmassa...jne ja jne... Ja kaikki vain siitä, että me ollaan niin itsekkäitä ja laiskoja!:'(

Jeli

Mua pelottaa miten ihmisistä on tullut näin pelottavia. O.o
~*~Itkeväthän enkelitkin, ehkä minäkin saan, poikarukka kyyneleitä vuodattaa, itkeväthän prinsessatkin, se mua ees lohduttaa jossakin on joku jo kohtaloni puolittaa~*~

Painkiller

Elämää ei voi elää peläten. Mutta pelottaa..et voi koskaan tietää milloin menetät jonkun läheisesi. Ei voi tietää milloin on kenenkin aika lähteä.. Mikään ei pelota niin paljon kuin läheisten menettäminen.

[tuuli]

Mä pelkään kans elämää hiukan. Vai pelkäänkö kuolemaa..
Hurjaa, oon nähny kaksi kertaa unta mun viime keväänä kuolleesta vaaristani. Viimeksi viime yönä. Ja molemmissa unissa vaarini oli terve ja hyvässä kunnossa.  :-[
allekirjoittanut

Tepi84

Nyt tulee aikamoinen tunnustus tän ikäseltä jannulta. Mä oikeesti pelkään niinku oman elämäni puolesta. Täs on sellasia asioita tapahtunu ja ottaa päähän et... mut en ala täälä niistä puhumaan. Ne sit purkautuu biisien sanoiks ja sillee. Mut.. tohon et on nähny unii jonkun kuoleman jälkeen. Ni mäki oon nähny mummoni kuoleman jälkeen kerran unta. Mut siitä on aikaa.. se oli aika sekavaa. Mutta joo sekin sitten siitä. Mut kait se on ihan luonnollista sillä tavalla et näkee unii rakkaasta/ rakkaista ihmisistä jos on sellaisia kuollut. Kun niitä kuitenkin on ikävä :(
Haza haza

jouhu

LainaaMua pelottaa miten ihmisistä on tullut näin pelottavia. O.o

Tästä olen aika sammoo mieltä, heh. Oliko eilen, kun jossain ohjelmassa (uutiset?) kerrottiin kuinka ala-aste ikäset immeiset käy opettajan kimppuun lyöden, potkien yms. agressiivisesti. Millasii ihmisii niistäkin isona tulee? Nykyisin liian nuorille annetaan liikaa paineita.
Tepille voimia! Sulla on varmaan rankkaa..

Tokya

Täytyy tohon jouhun kommenttiin sanoa, että musta tuntuu tän maailman opettavan väkivaltaiseksi.

Itse olin todellinen äidin prinsessa pienempänä, nyt en voi sopeutua mihinkään. Olen agressiivinen, jos en saa sanoilla ihmisiä pois luotani niin käyn potkimaan/lyömään.  Nuorille tosiaan astetaan liikaa paineita, itse ainakin luhistun niiden alla ja tunnen itseni todella ahdistuneeksi.

Tepi84

No mä oon jo tottunu tähän mun elämän tilanteeseen.
Mut se ihmetyttää et mikä saa nykyään nuoret tekemään jopa tappo rikoksii. Siis ei niinku ymmärrä. Onko sit kotona niin paha olla tai jotain muuta? Mihin tää maailma on menos?
Haza haza

Tokya

LainaaNo mä oon jo tottunu tähän mun elämän tilanteeseen.
Mut se ihmetyttää et mikä saa nykyään nuoret tekemään jopa tappo rikoksii. Siis ei niinku ymmärrä. Onko sit kotona niin paha olla tai jotain muuta? Mihin tää maailma on menos?

Välttämättä koti olot eivät ole niin huonot, mutta itse olen ainakin ajatellut tv:n ja elokuvien madaltavan nuorten todellisuuden ja epätodellisuuden rajan. Ja jostain syystä nykynuorilla on todella lyhyt pinna. Joku suututtaa heitä ---> kimppuun ja vaikka tapetaan.

Itse ainakin yritän peittää omantunnon ja herkän sisimpäni kovaan ulkomuotoon ja uhoamiseen, agressivisuuteen. Jostain syystä väitän että nuoret jotka elävät täysillä (juovat alkoholia, juhlivat, menevät oman päänsä mukaan) ovat paremmassa tilassa. Nuoret jotka yrittävät mahtautua johonkin muottiin elävät paineessa, ahdistuvat. Tai näin minulle on käynyt, ahdistun vielä lisää kun tiedän etten voi irrottautua tilanteesta.

(tulipa taas puhuttua ohi suunsa)

Tepi84

No toi voi olla kyl totta.
Haza haza

Painkiller

Lainaa
Mut se ihmetyttää et mikä saa nykyään nuoret tekemään jopa tappo rikoksii. Siis ei niinku ymmärrä. Onko sit kotona niin paha olla tai jotain muuta? Mihin tää maailma on menos?

Niinpä niin. Mä oon sitä mieltä että kyllä pohja tulee kotoa. Sillä on suuri merkitys aivan varmasti. Tottakai moni asia vaikuttaa, ympäristö. Koulu on tietenkin iso osa lapsen ja nuoren elämään ja se tietty vaikuttaa myöskin..että miten asiat siellä menee..minkälaisiin porukoihin ajautuu jne. Tv ja elokuvat, kuten Tokya sanoi, vaikuttaa varmaan kans aika paljon. Monien asioiden summa.. Mut loppujen lopuks kaikki lähtee sieltä kotoa. Se on mun mielipide. Onnellinen lapsuus ja hyvä, lämmin, tasapainoinen koti antaa parhaat edellytykset elämään.

Tokya

Painkiller.

Täytyy vielä vänkätä että onnellinen koti ei välttämättä anna pohjia. Mulla on ihan täydellinen perhe, lapsista hulehditaan, meillä on tietyt rajat jne. Mutta mun luonne vaan ajaa mua agressiiviseen käytökseen. Joillakin saattaa vaan päässä pimahtaa.

Painkiller

En todellakaan tarkoittanut että onnellinen koti takaa mitään..mutta se antaa hyvät edellytykset.

[tuuli]

#134
LainaaNo mä oon jo tottunu tähän mun elämän tilanteeseen.
Mut se ihmetyttää et mikä saa nykyään nuoret tekemään jopa tappo rikoksii. Siis ei niinku ymmärrä. Onko sit kotona niin paha olla tai jotain muuta? Mihin tää maailma on menos?
Itse ainakin yritän peittää omantunnon ja herkän sisimpäni kovaan ulkomuotoon ja uhoamiseen, agressivisuuteen. Jostain syystä väitän että nuoret jotka elävät täysillä (juovat alkoholia, juhlivat, menevät oman päänsä mukaan) ovat paremmassa tilassa. Nuoret jotka yrittävät mahtautua johonkin muottiin elävät paineessa, ahdistuvat. Tai näin minulle on käynyt, ahdistun vielä lisää kun tiedän etten voi irrottautua tilanteesta.

(tulipa taas puhuttua ohi suunsa)
Tuo on toisaalta totta. Monille alkoholi on pakenemista todellisuudesta, niinku monet muuki päihteet. Entä kun niitä ei ole.. Sit kaiken joutuu vaan kohtaamaan.

Koti antaa perustan. Lapsista tulee jossain määrin samanlaisia kuin vanhempansa, tai millaisiksi vanhempansa heidät haluavat.
allekirjoittanut



Keskustele Apulannasta uudistuneella keskustelupalstalla!
Nyt voit kirjautua kätevästi omalla Facebook-tunnuksellasi sisään.

Copyright © 2024 urbankillah visuals. Kaikki oikeudet pidätetään.